Suuriin osa meistä tykkää siitä, ette voipi iloita joulun ootusta. Se oon koska met kuvitelema ette jouluna, silloin kaikin pittää olla iloisia. Met tehemä mielelä sen minkä pystymä, niin ette met itte ja muut läheiset olisivat iloisia.
Mutta methän tieämä sen hyvin: joka ikinen vuosi oon monta, jolla ei ole kaikki hyvin jouluna. Se voi johtua sairauksesta, surusta, yksinäisyyestä tai monesta muusta syystä. Se joka oon erikoista jouluna 2020 oon, ette kaikkia koko mailmassa painaa suuri vaikeus ja epätoivo: koronapandemia.
Se oon melkein niin ette meät pakotethaan kysyä itteltämmä ja toinen toiselta: Voiko siitä tulla hyvä ko meilä oon tämmöinen ikävä sairaus joka vaanii meitä. Tai: mitä joulun viestilä oon annettava meile, ko met kaikki olema enämen tai vähemän kiinostunheet ja huolestunheet pandemiasta.
Voimeko kokea jouluiloa, vaikka ei kaikki ole hyvin?
Joulun viesti oon se sama ko kaikkina vuosina: Jeesus, Jumalan oma poika syntyi. Jumala tuli ihmiseksi ja pukeutui lihhaan ja verheen. Tämä oon myös viesti siitä ette Jumala oon osa meän mailmaa, hän tahtoo olla osa meän elämää. Joulun kertomus oon kertomus Jumalan rakkhauesta ja kunka hän pittää huolen ihmisistä, jotka hän oon luonut. Rakkhaus ja huolenpito joka ei koskhaan lopu.
Sen jälkheen ko koronatartunta valloitti maan, olema monta kerttaa näkynheet sen pienen setningin: “Kyllä, se mennee hyvin”. Se ilmoittaa optimismia jota met kaikki ihmsiset tarvittemma vaikeina aikoina. Ko oon vaikea met tarvitemma johonkin satsata ja tarttua kiini.
Toivon ette het oon oikeassa, het jotka sanovat ette “kyllä, se mennee hyvin”.
Riipumatta kunka se oon meän tykönä, mie haluaisin julistaa ette meilä voi olla toivoa.
Profeta Jeremiassa 29, 11-13 lukkee: “Koska mie tieän minkälaiset ajatukset minula oon teile, sannoo Herra, rauhan ajatuksia eikä onnettomuuen ajatuksia. Haluan antaa teile tulevaisuutta ja toivoa. Ko kuttutta minua ja tuletta minun tykö rukoilemhaan, mie tulen kuuntelemhaan teitä. Tet tuletta hakemhaan minun, ja tet tuletta löytämhään minun.”
Tämä oon kirjoitettu Israelin kansale niinä aikoina ko het olit maanpaossa Baabelissa. Moni yritti olla toivokkhaita, ja sanoivat ette sikkaristi voima heti lähteä takaisin Jerusalemhiin. Mutta profeeta viestitti Jumalalta sannoi, ette heän häyttyi asettua paikoilheen sielä Babylonissa, eikä oottaa pääsevänsä kothiin vähhään aikhaan.
Jumala halusi auttaa hänen kansan pois sinisilmäsestä optimismista. Hän halusi johtaa heitä toivhoon, ette tulevaisuuessa kaikki oon hyvin. Ja uskhoon Jumalan rakkhautheen ja huolenpithoon, joka myös löytäisi ihmiset maanpaossa.
Piian met vietämä joulun 2020 varovaisina optimisteina, joila oon myötä vahva ja uhmakas toivo: Herra Jumalalla oon rauhan ajatuksia eikä onnettomuuen ajatuksia meile. Hän halua anttaa meile tulevaisuutta ja toivoa! Jeesuksen synty merkittee syytä riemhuun. Riemhuun joka oon niin voimakas ja syvä, ette se murskaa kaikki rajat ja käsitykset. Se anttaa meile toivoa tänä päiväle, huomisele ja aina ikuisuutheen asti.
Evangelisti Matteus siteeraa profeti Jesajaa (Matt. 1,23): “Katto, neito tullee raskhaaksi ja synnyttää pojan, ja hänele annethaan nimeksi Immanuel – se merkittee: Jumala meän tykö.”
Toivotan kaikile siunattua joulua!
Pispa Olav Øygard