Ukrainan sota riehuu vieläki. Keskiöystässä olema kokenheet terroria ja raakaa sotaa tänä syksynä. Monet oon kuolheet. Monet oon menettänheet omia läheisiä. Elämiä täyttää epätoivo ja toivottomuus.
Ja jos se ei riitä. Kliimanmuutokset oon tulheet meän tykö: säästä oon tullu selvästi rauhattomampi. Rajuilmoja essiinttyy yhä useammin, sekä täälä meilä ja muuala mailmassa. Vältimä suurimaksi osaksi rajuilma Hansin, mutta näjimä osia sen vakavista seurauksista. Moni kokkee, ette ökonoominen tilane oon tullu tosi vaikeaksi. Ja niin ko ylheensä: eniten kärsithään het joila oon vaikeaa jo ennesthäänki.
Profeetta Jesaja sanoi, noin 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymistä ette, joskus se tullee tapahtumhaan, ette nuori tyttö synnyttää pojan, jolle hän anttaa nimen ”Immanuel” (Jes 7,14). Immanuel oon hebreaa, ja tarkoittaa ”Jumala meän kans”. Evangelisti Matteuksen jälkhiin enkeli kertoi tämän Joosefille ja antoi hänen ymmärttää ette tämä lapsi, joka oli Marian vattassa, oli Pyhästä hengestä. ”Hän synnyttää pojan, ja sinun tullee antaa pojale nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa hänen kansan sen synnistä.” sanoi enkeli (Matt 1,21).
Jumaluus oon likelä pahassa ja vaikeassa mailmassa. Syntyvän pojan nimi oon sekä Immanuel, joka tarkoittaa Jumala meän kans, ja Jeesus, joka tarkoittaa pelastusta.
Viesti Jumalasta ja pelastuksesta tarvithaan kaikkina aikoina. Ko elämästä tullee erikoisen vaikeaa monele ihmiselle, tämä tarvet tunttuu vielä suuremalta.
Tarvittemma jotaki lujjaa ja turvalista josta pittää kiini levottomassa mailmassa. Tarvittemma toivoa silloin ko moni ei näje toivoa. Vietämä joulua vuoen pimmeimpänä aikana. Oon helpompi nähhä valoa ko meän ympärillä oon pimeää. Ja met tarvittemma valoa.
Suon kaikile tämän lukeville tulemhaan kirkkhoon ja viettämhään joulua sielä. Kuula jouluevankeliumin. Laulaa mukavia ja tuttuja joululauluja, ja erityisesti: rukoila Jumalalle vaikeassa aijassa. Het jokka ei pääse kirkkhoon, toivotethaan tervetulheeksi seuraamhaan jumalanpalvelusta radiosta ja teeveestä.
Mutt’ tule minun tykö, mun syđän auki oon.
Mie huuđan Jeesukselle: Tule minun syđämheen!
Ei ole viero talo, sie ostit itte sen.
Ikuinen rauha löyttyy syđämen talossa.
(Norsk salmebok nr38, vers 7)
Toivotan kaikile siunattua joulunaikkaa!
Olav Øygard
Pispa