Aiddo seammá ládje lea midjiide go jápmin deaivida, mii duvdilit eret árvvohis ja duššiságaid. Dalle lea duohtavuohta. Min leahkin lea váldoášši, ja go bajásčuožžileapmi boahtá, de sánit eai mearkkaš maidege. «Jápmin vuiton», nu daddjo Grundtvig beassášsálmmas «Beassášlihkku morraš sihkku».
Cealkka lea áibbas jorgut, muhto dattetge veagalaš vuostevuođastis, go jápmin lea vuiton, de lea visot rievdan. Sálmmas «Buot ovddoleamos eatnan’ ald’» geavaha sálbmadahkki imašlaš sániid govahallat Ipmila riika hearvásvuođa bajásčuožžileami iđida; sii jápmin háviin moddjájit, «eaige sii hávddiin bala». Son govahallá duostilit ja rájiidrasttildeaddji vugiin, ja šaddá maid oalle hearvái jus mii jurddašit konkrehtalaččat. Ná mii lávlut go jápmin lea vuiton, ja dat lea illudahtti vaikko áddemeahttun.
Muhto maid mearkkaša bajásčuožžileapmi, ja mii das lea áigumuššan? Juo mis lea gal osku, dahje mis lea goit doaivu ahte bajábealde eatnama ja min eallima lea čuovga mii báitá midjiide boahtte áiggis, agálašvuođas, bajásčuožžileamis. Mii oaidnit dego speadjalis, muhto ipmilfápmu olaha min áigái dál juo. Ja kristtalaš osku lea nu mo earáge osku – ahte gearddi ođastuvvá visot; váivvášat ožžot láibbi, vearjjut ođasmahttojuvvojit, ráfi vuoitá ja deddojuvvon olbmuide gulahuvvo friddjavuohta, nu mo Jesus lea cealkán iežas vuosttaš sártnis (Luk 4,18). Doaivu oažžut friddjavuođa ja dálkkastumi váivvášiidda ja deddojuvvon olbmuide, ja rahčamušat eastadit eatnama goarideami, lea Biibbala čiekŋalis sisdoallu.
Muhto Biibbala sáhka manná dobbelii go čáppa lihkahusat solidaritehta ja vuoiggalašvuođa várás. Kristtalaš oskkus lea jápmin vuiton nugo lea juo daddjon. Edvard Munch málii cuozaheaddji vugiin dan šoavkadeamos šovkes, surgadis, guoros lanja mii jápmin sáhttá leat. Mii oskut ahte maiddái dat lea vuiton. Ja osku ollá guhkelii go servodatlaš ja politihkalaš doaivu. «Eatnamis don bajásčuožzilat fas», celkojuvvo hávddi luhtte. Mii oskut ja doaivut dat leat duohta.
Mii fas geahččat govahallama. Biibbal ja sálmmat sálbmagirjjiin geavahit gortni dahje siepmana govvet gilvaga mii biddjo eatnamii čakčat, ja šattu mii ipmirmeahttun láhkái ihtá giđđat dálvvi maŋŋil, dáppe Davvi-Norggas ja muhtomin ihtá velá muohttaga čađa ge. Dat lea áddemeahttun, muhto nu dáhpáhuvvá. Ja mii oskut ahte čuovga bajásčuožžileamis ja boahtteáiggis buktá seammálágan áddemeahttun dáhpáhusa gos lea sadji min rupmašii, servodaga vuoigatmeahttunvuhtii, luondduháviide, ja eallimii; ahte jápmin lea vuiton agálašvuhtii.
Ilolaš beassážat!
Stig Lægdene,
doaibmi bisma